Kielellinen saavutettavuus lastensuojelussa – ammattilaisten osaamistarpeet
Lasketko itsesi vuorovaikutuksen erityisosaajaksi? Oletko keskimääräistä parempi kommunikoija? Jos vaatimattomana ihmisenä et halua vertailla itseäsi muihin, niin oletko kuitenkin pistänyt merkille, että sinulla on taito havainnoida ja muokata kommunikointia ja vuorovaikutusta yksityiskohtaisesti ja muut huomioon ottaen?
Kysyn tätä siksi, että päädyn yllättävän usein kouluttamaan vuorovaikutustaitoihin liittyvistä aiheista ammattilaisia, joiden vuorovaikutustaidot ovat jo lähtökohtaisesti todella korkealla tasolla. Tällaisia vuorovaikutuksen erityisosaajia ovat esimerkiksi tulkit, opettajat ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
Näiden alojen ammattilaisten koko työ perustuu erilaisista taustoista olevien ihmisten kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja luottamuksellisen suhteen rakentamiseen. Kun alan opintoja ja töitä on takana vuosia, vuorovaikutustaidot kehittyvät. Lastensuojelun ammattilaiset ovat yksi tällainen ryhmä, joka saa kommunikoinnin sujumaan monenlaisten ihmisten kanssa haastavissakin tilanteissa.
Osaava ammattilainen myös huomaa, milloin on tarve kehittää vuorovaikutustaitoja esimerkiksi toimintaympäristöön tai asiakkaisiin liittyvien muutosten vuoksi. Ja nyt pääsemme asian ytimeen: lastensuojelun ammattilaiset tietävät, että he tarvitsevat kielellisen saavutettavuuden osaamista.
Raami kartoitti lastensuojelualan ammattilaisten osaamistarpeita
Lastensuojelun ammattilaisten osaamistarpeet tulivat ilmi kyselytutkimuksessa, jonka Raami tilasi opinnäytetyönä. Eveliina Tapio selvitti sosionomiopintojen opinnäytetyössään lastensuojelun ammattilaisten toiveita ja tarpeita vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi.
Kyselyn toteutus:
- Kyselyn vastaukset kerättiin joulukuussa 2022.
- Kysely sai nopeasti 23 vastaajaa.
- Huomattavan moni vastaaja tarkensi vastauksiaan avokysymyksissä.
- Saimme kiitosta tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen tarttumisesta.
Opinnäytetyö valmistui syksyllä 2023, jonka jälkeen Raami järjesti aiheesta webinaarin keväällä 2024. Tässä blogitekstissä kerron kyselyn olennaisimmat tulokset ja meidän (opinnäytetyöntekijän ja -tilaajan) johtopäätökset siitä, millaista osaamisen kehittämistä lastensuojelun ammattilaiset kaipaavat juuri nyt.
Toimintaympäristöt ja teknologisoituva arki haastavat vuorovaikutusta
On tärkeä huomioida tyypilliset toimintaympäristöt ja kanavat, joissa ammattilaiset kohtaavat asiakkaitaan, jotta osaamisen kehittäminen kohdistetaan juuri tämän hetken kipukohtiin. Tämän vuoksi kysyimme, missä ja miten lastensuojelun ammattilaiset kohtaavat asiakkaansa. Kysyimme myös, mitkä yhteydenpidon välineet koetaan erityisen haastaviksi esteettömän vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Vastaajien mukaan asiakkaita kohdataan pääasiassa kasvokkain ja puhelimitse. Videoyhteydellä asiakkaita kohtaa toisinaan, eli harvemmin kuin viikoittain, 73 % vastaajista. Asiakkaiden kanssa kommunikoidaan myös kirjoittaen: kahta vastaajaa lukuun ottamatta kaikki kertoivat pitävänsä yhteyttä asiakkaisiin tekstiviestein (tai muilla pikaviestisovelluksilla) jopa päivittäin tai viikottain.
Haastavimpana vuorovaikutuksen kannalta nähtiin nimenomaan videoyhteydellä (57 %), puhelimitse (52 %) tai viestitse (48 %) tapahtuva vuorovaikutus. Tämä tulos ei yllätä, sillä kun asiakas tavataan etänä, kehollisten kommunikoinnin keinojen, esimerkiksi eleiden ja ilmeiden, käyttö on rajoittunut tai estynyt kokonaan.
Videoyhteys antaa kyllä mahdollisuuden hyödyntää kommunikoinnissa eleitä, ilmeitä ja yhteistä toimintaympäristöä, mutta yleiset toimintatavat eivät näkemykseni mukaan ole vielä kehittyneet tasolle, joka läpäisisi hyvän kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kriteerit.
Videovälitteisen kohtaamisen huono laatu on laaja ongelma, jota Raami pyrkii ratkaisemaan. Hyvä alku etäkohtaamisten laadun parantamiseen on ohjata ihmisiä pois puhutun ja kirjoitetun kielen ylivallasta eli vinoumasta. Tähän pyrin esimerkiksi Mikki kiinni! -hankkeen kautta.
Kolmen kärki nousi esille osaamistarpeissa
Kysyimme lastensuojelun ammattilaisilta, missä vuorovaikutustaidoissa he haluaisit erityisesti kehittää osaamistaan. Vastaajat saivat valita neljästätoista vaihtoehdoista, joita olivat esimerkiksi:
- Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan tunnistaminen
- Monikieliset tilanteet ja suomea oppivien asiakkaiden kohtaaminen
- Eleet ja ilmeet kommunikoinnin tukena
- Tilan ja paikan rooli esteettömälle kommunikoinnille
- Kirjausten selkeys
Kolme eniten valittua teemaa liittyvät kaikki maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamiseen:
- monikieliset tilanteet ja suomea oppivien asiakkaiden kohtaaminen (74 % vastaajista),
- kommunikointiin liittyvät kulttuuriset erityispiirteet (39 % vastaajista) ja
- tulkatussa tilanteessa toimiminen (39 % vastaajista).
Yli puolet vastaajista ja alle viisi vuotta alalla työskennelleistä sitäkin suurempi osuus (81 %) koki tarvitsevansa täsmäkoulutusta tulkatuissa tilanteissa toimimiseen.
Kaiken kaikkiaan kyselyn vastauksista ja myös webinaarissa käydyssä keskustelussa nousi esille ammattilaisten suuri huoli yhdenvertaisen palvelun toteutumisesta niiden asiakkaiden kohdalla, joiden kielellinen tausta ei ole sama kuin valtaväestöllä.
Tästä esimerkkinä seuraavat vastaukset:
”Tulkkia ei ole aina käytettävissä, vaikka tarve on ilmeinen. Suurin osa (asiakkaista) saa kommunikoida äidinkielellään, joten loppuosa on hyvin eriarvoisessa asemassa.”
”Maahanmuuttajataustaisten kanssa osittainen kielimuuri.”
Kielellinen saavutettavuus tulisi nähdä laajemmin
Kuten edellä käy ilmi, osaamistarpeet keskittyivät tämän kyselyn vastauksissa niihin kommunikoinnin haasteisiin, joita koettiin maahanmuuttajataustaisten, vieraskielisten tai suomen kieltä oppivien asiakkaiden kohtaamisissa.
Kommunikoinnin ja ymmärtämisen haasteita on kuitenkin muillakin. Aiemmassa blogissani Ketkä kaikki hyötyvät kielellisestä saavutettavuudesta? tuon esille, kuinka kaikki hyötyvät, jos kommunikoinnin ja ymmärtämisen esteettömyyteen on satsattu. Kun väsymys, stressi tai kriisitilanne vaikeuttaa asiakkaan keskittymistä ja ymmärtämistä, on tärkeää, että ammattilainen osaa tukea ymmärtämistä ja osallistumista asiakkaalle sopivalla tavalla.
Haluan kuitenkin kohdistaa huomion kielellisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lastensuojelun asiakkaisiin. Näitä ovat esimerkiksi lapset ja nuoret, joilla kielen kehitys on viivästynyt, henkilöt, joilla on kuulonalenema ja henkilöt, joilla on erityisiä haasteita luetun tekstin ymmärtämisessä.
En suinkaan väitä, että kyselyn perusteella lastensuojelun ammattilaiset näkevät kielellisen saavutettavuuden turhan kapeasti. Oikeudenmukaisempi johtopäätös on – kuten webinaariin osallistuneet lastensuojelun ammattilaisetkin pohtivat – että kysely nosti esille ajankohtaisen, todella akuutin ongelman. Pahimmat ymmärtämisen haasteet syntyvät niissä tilanteissa, joissa osallistujilla ei ole sama äidinkieli, eikä tilanteessa ole tulkkausta.
Jotta lastensuojelun ammattilaiset saisivat juuri toiveidensa mukaista osaamisen kehittämistä, kohdentaisin huomion seuraaviin teemoihin:
- kielellisesti haavoittuvan asiakkaan tunnistaminen
- oman viestinnän (tekstipohjaisen ja kasvokkain tapahtuvan) muokkaaminen asiakkaalle sopivaksi
- monikielisyyteen ja kommunikointiin liittyvät kulttuuriset erityispiirteet
- tulkatussa tilanteessa toimiminen.
Millaista koulutusta lastensuojelun ammattilaiset toivovat ja mitä heille tarjoaisin?
Kyselyssä tiedusteltiin toiveita koulutukselle, jotta Raami tai muu kielelliseen saavutettavuuteen keskittynyt asiantuntija voi vastata lastensuojelualan ammattilaisten toiveisiin.
Kyselyyn vastaajat toivoivat kertaluonteista tai lyhyttä, kurssimuotoista koulutusta, jossa kouluttaja olisi paikan päällä.
Aivan viime aikoina olen saanut kannustavia kokemuksia vuorovaikutustaitoihin liittyvästä koulutuksesta, jonka tavoitteena on ennen kaikkea nostaa esille ja jakaa muille ammattilaisten omaa osaamista.
Perinteisen, luennoivan koulutuksen sijaan vuorovaikutuksen rautaiset ammattilaiset hyötyvät eniten koulutuksesta, joka aidosti keskittyy ammattilaisten arjen tilanteisiin ja heidän osaamiseensa. Ulkopuolisen asiantuntijan rooli on tällöin fasilitoinnin kautta auttaa osallistujia sanoittamaan ja jäsentämään kommunikointiin ja vuorovaikutukseen liittyvää osaamistaan ja kohtaamiaan haasteita.
Tällaista koulutusta toteutin esimerkiksi Spesian opettajien kanssa. Keskustelun fasilitoinnin lisäksi roolini oli tarjota osallistujille sanoja ja käsitteitä, joiden avulla he pystyivät kuvaamaan kommunikointia ja vuorovaikutusta yksityiskohtaisesti. Kielen ja vuorovaikutuksen uusin tutkimus tarjoaa näkökulmia ja konkreettisia sanoja arjen ilmiöille. Vuorovaikutuksen hienovaraisia nyansseja havaitsemaan harjaantunut ammattilainen osaa hyödyntää tehokkaasti käsitteitä, jotka kuvaavat ilmiötä tarkasti.
Lopuksi: mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Lopuksi tiivistän ja nostan esille kuusi teemaa, jotka kyselyn tulosten perusteella ansaitsevat erityisen huomion:
- kommunikoinnin keinot laajasti käyttöön (eli multimodaalinen vuorovaikutus)
- toimintaympäristön, tilan ja paikan rooli näkyväksi
- tulkatussa tilanteessa toimiminen
- etänä tapahtuva vuorovaikutus (videovälitteinen ja tekstipohjainen)
- eroon puhutun ja kirjoitetun kielen vinoumasta
- ammattilaisten osaaminen näkyväksi ja jaetuksi
Valmistin webinaarin sisällöstä ja muusta materiaalista osallistujille koosteen. Henkilö, joka ei itse päässyt webinaariin, vastasi koosteen saatuaan: ”Iso kiitos Elina. Ihan mieletön ja kattava aineisto.”
Jos sinua kiinnostaa valmistamani varsin tymäkkä koonti aiheesta, olethan yhteydessä!