Kunnioittava tunnustus tekee näkyväksi viittomakielisen yhteisön arvon

Kunnioittava tunnustus -hankkeessa luotiin kunnioittava tunnustus eli viestinnällinen ilmaus, jonka avulla asiantuntijat ja organisaatiot voivat tuoda näkyväksi sen kulttuurisen ja kielellisen pääoman, jota viittomakielinen yhteisö on mahdollistanut heidän työssään. Hankkeessa luodut materiaalit julkaistiin 8.5.2026.

Kunnioittava tunnustus on käytännössä monikielinen ja visuaalinen viestinnällinen ilmaus, jota jokainen toimija voi käyttää parhaalla katsomallaan tavalla. Hankkeessa luodut materiaalit sisältävät:

• Kunnioittava tunnustus neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, suomalaisella viittomakielellä ja suomenruotsalaisella viittomakielellä
• logo, joka yhdistää Kunnioittavan tunnustuksen symbolin ja sen pääviestin
• graafinen ohjeistus
• käytännön opas materiaalien käyttöön.

Materiaalit on tehty käytettäväksi osana eri toimijoiden viestintää: verkkosivuilla, sähköpostien allekirjoituksissa ja muissa tilanteissa, joissa halutaan osoittaa arvostusta ja vastuullisuutta suhteessa viittomakieliseen yhteisöön.

Millainen tarina on sinun ja yrityksesi osaamisen taustalla? Tunnistatteko kytköksiä viittomakieliseen yhteisöön? Kunnioittava tunnustus on työkalu, joka auttaa tunnistamaan nämä yhteydet ja tuo ne näkyväksi arvostavalla tavalla.

Tekijät

Hankkeen pistivät alulle ja toteuttivat Elina Tapio ja Maija Koivisto.

Elina Tapio on Raami kehittämispalvelujen yrittäjä sekä kielen ja vuorovaikutuksen tutkija. Elinan tavoitteena on auttaa organisaatioita ja muita yhteisöjä mahdollistamaan tasavertainen osallistuminen ihmisille, joilla on erilaisia kielellisiä resursseja. Hän on tehnyt näkyväksi viittomakielisten kuurojen osaamista esimerkiksi Mikki kiinni! -hankkeessa, jossa kehitettiin etätyön käytänteitä yhdessä viittomakielisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyivät Laesnae-valmennukset.

Maija Koivisto on tutkijatohtori Helsingin yliopistosta. Maijan tutkimus on käsitellyt kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneita vääryyksiä Suomen historiassa. Hän on nostanut esiin keskustelua viittomakieleen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, kuten siitä, miten viittomakieltä käytetään kaupallisissa yhteyksissä ja miten yritykset ja muut toimijat voivat toimia kunnioittavasti ja rakentavasti suhteessa kuuroihin ja viittomakielisiin.

Hankkeen mahdollisti yli 20 yhteistyökumppania

Hankkeen mahdollisti yli kaksikymmentä yritystä, organisaatiota ja asiantuntijaa, muun muassa seuraavat toimijat:

• Aatteella Oy
• Ammattiopisto Spesia  
• Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)  
• Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) 
• Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskus
• Kanta-Tulkkaus Oy  
• Kielileikki  
• Kielinuppu
• Kuva Kompassi Oy  
• Käsitys Oy  
• Level View Oy
• Linnasmäen opisto  
• Mimmit Music Oy  
• Minna Varpula
• Outi Pippuri
• Pirkko Selin-Grönlund
• Rovala-Opisto
• Tulke Oy  
• Versova Oy  
• Viittomakielialan Osuuskunta Via  
• Viittomakielen tulkkauspalvelu Signaali Oy 
• Viittomo
• Vuorovaikutuspalvelut Kolmio oy
• Yrittäjän työnohjaaja YRTO

Mistä idea ja tarve hankkeelle syntyi?

Idean taustalla on Raami kehittämispalveluiden ja Elinan tarve toimia yrittäjänä ja asiantuntijana eettisesti vastuullisella tavalla. Elina kertoo ideasta ja sen taustasta näin:

”Huomioni tutkijana ja kouluttajana on ns. kehonkielessä eli kehollisessa ja visuaalisessa vuorovaikutuksessa. Yrittäjänä tarjoan esimerkiksi koulutusta ja kehittämishankkeita, joissa ohjaan ihmisiä tiedostamaan ja käyttämään eleitä, ilmeitä ja muuta kehollista ilmaisua etäkohtaamisissa.

Olen ensimmäiseltä ammatiltaan viittomakielen tulkki, joten olen ollut viittomakielen kanssa tekemisissä yli 30 vuotta.

Raami ei olisi se yritys, joka se tänään on, ellen olisi saanut mahdollisuutta oppia viittomakieltä ja viittomakielisten kuurojen kulttuuria. Raami ja asiantuntijuuteni erottuu kilpailijoista merkittävällä tavalla taustani vuoksi. Tämän vuoksi ei ole eettisesti kestävää eikä vastuullista, että osaamiseni juuret eivät tule asiakkailleni tunnistetuksi tai tunnustetuksi.

Keskusteltuani muiden yrittäjien ja alani asiantuntijoiden kanssa olen päätellyt, etten ole Suomessa ainoa yrittäjä, joka kamppailee sisäisesti tämän aiheen kanssa. Muilla on varmasti sama tarve: tarve luoda ja muotoilla tapa, jolla viittomakielisestä yhteisöstä lähtöisin oleva osaaminen tehdään näkyväksi. Näin voimme tuoda laajasti näkyviin viittomakielisten oikeudet ja kuurojen kulttuurin arvon yhteiskunnassamme.”

Kunnioittava tunnustus mediassa

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO), 2025
Kunnioittava tunnustus – uusi tapa tehdä yhteiskuntavastuuta näkyväksi
Kirjoittaja: Eeva Salmi

Haluatko tietää lisää hankkeesta?
Ota yhteyttä: