Mikki kiinni! -hanke

Keholliset ja visuaaliset vuorovaikutustaidot etätapaamisissa

Hanke lyhyesti

Tavoite: Luomme valmennusmenetelmän etätapaamisissa tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Tekijät: Elina Tapio, Irja Seilola ja tiimi viittomakielisiä vuorovaikutuksen asiantuntijoita

Yhteistyökumppani: C.O. Malm -keskus ry

Rahoittaja: Työsuojelurahasto

Mikki kiinni! -hanke pureutuu kahteen ajankohtaiseen ongelmaan:

1. etänä tapahtuvan vuorovaikutuksen aiheuttamaan kuormitukseen ja
2. videovälitteisen kohtaamisen huonoon laatuun, joka johtaa yhteisöllisyyden heikentymiseen.

Väitämme, että ongelmien syynä ovat etätapaamisiin soveltumattomat vuorovaikutuksen tavat ja käytänteet. Hankkeen tavoite on muuttaa etätapaamisten toimintakulttuuria uudella ja radikaalilla tavalla.

Tavoitteenamme on luoda valmennusmalli, joka tuo etätapaamisiin paljon kaivattua visuaalisuutta ja kehollisuutta. Ajattelemme, että etätapaamisessa voi muodostua yhteinen vuorovaikutustila, joka hengittää ja antaa mahdollisuuksia luontevalle kohtaamiselle. Valmennuksessa opitaan myös keinoja, joilla varmistetaan mahdollisuus yhdenvertaiseen osallistumiseen.

Hanke nostaa esille marginaalissa syntyneitä, laajalle yleisölle tuntemattomia vuorovaikutuksen käytänteitä, joita työelämä kipeästi tarvitsee.

Uusia vuorovaikutuksen käytänteitä kehittää hanketta varten koottu tiimi. Tiimi koostuu viittomakielisistä kielen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoista. Kartoitamme heidän kanssaan viittomakielisten keskuudessa syntyneitä ja kehittyneitä vuorovaikutuksen käytänteitä. Näitä käytänteitä viittomakieliset valmentajat myöhemmin jalkauttavat laajempaan tietoisuuteen ja käyttöön.

Toisin sanoen: hanke nostaa esille marginaalissa syntyneitä, laajalle yleisölle tuntemattomia vuorovaikutuksen käytänteitä, joita työelämä kipeästi tarvitsee.

Taustalla hankkeen vetäjien omakohtainen kokemus

Keväällä 2020 suuri osa työyhteisöjen tapaamisista siirtyi verkkoon. Silloin oli mahdollisuus nähdä ja vertailla eri organisaatioiden ja verkostojen toimintaa videovälitteisissä tapaamissa. Elina Tapio toimi silloin useissa viittomakieltä käyttävissä tiimeissä ja verkostoissa.

Kun päivät täyttyivät monenlaisista etäkohtaamisista, hän teki yllättävän havainnon: viittomakielisten kuurojen toimijoiden vetämä etäkokous ei kuormittanut yhtä paljon kuin kuulevien, ei-viittomakielisten järjestämät kokoukset. Syntyi tarve löytää syitä ja perusteluja ilmiölle.

Pari vuotta myöhemmin Elina mainitsi havainnostaan ja orastavasta hankeideasta Irja Seilolalle. Irja viittomakielisenä toimijana tunnisti ilmiön, ja syntyi hankehakemus Työsuojelurahastolle.

Taustalla pitkä historia ja alan tutkimus

Tutkimus tukee ja selittää Elinan ja Irjan omakohtaisia kokemuksia. Viittomakielisten etätapaamisiin liittyvä erityisosaaminen on rakentunut pitkän ajan kuluessa. Valtaväestö alkoi laajassa mittakaavassa käyttää videoneuvotteluohjelmia vasta vuonna 2020. Viittomakieliset olivat käyttäneet vastaavia yhteydenpitotapoja (mm. kuvapuhelimia) jo 90-luvulta lähtien. Viittomakielinen yhteydenpito etäisyyksien päähän on mahdollista vain liikkuvaa kuvaa välittävällä teknologialla.

Hioutuneiden käytänteiden synnyn kannalta on olennaista, että käyttäjät investoivat aikaa toiminnan kehittämiseen. Vain pitkäjänteinen ja tinkimätön yhteistyö luo tapoja, joiden ansiosta etänä tapahtuvan kommunikointi voi olla sujuvaa. Tämä on ollut tärkeää erityisesti niinä aikoina, kun verkkoyhteydet eivät ole olleet riittävän vakaita tai nopeita takaamaan häiriötöntä, viittomakielellä tapahtuvaa keskustelua. On siis tarvittu käytänteitä, eli keinoja ja rutiineja, joilla varmistaa viestin kulkua, ymmärtämistä, yhteisen vuorovaikutustilan syntymistä sekä läsnäoloa.

Hioutuneiden käytänteiden synnyn kannalta on olennaista, että käyttäjät investoivat aikaa toiminnan kehittämiseen. Vain pitkäjänteinen ja tinkimätön yhteistyö luo tapoja, joiden ansiosta etänä tapahtuvan kommunikointi voi olla sujuvaa.

Viittomakielialan kielen ja vuorovaikutuksen tutkijat ovat kartoittaneet, kuvanneet ja analysoineet näitä hioutuneita käytänteitä. Mikki kiinni! -hanke hyödyntää siis sekä aiempaa tutkimusta että viittomakielisten asiantuntijoiden käytännön osaamista ja hiljaista tietoa.

Kartoituksesta valmennusmenetelmän pilotointiin

Hanke lähtee liikkeelle kokoamalla tiimin viittomakielisiä kielen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita. Asiantuntijatiimi kartoittaa olennaisimmat käytänteet, jotka tekevät etätapaamisista sujuvia ja ei-kuormittavia. Kartoituksen jälkeen on pedagogisen pohdinnan vuoro: miten käytänteet voi parhaiten sisäistää ja ottaa haltuun, jos oppijalla ei ole aiempaa kokemusta viittomakielestä?

Kolmas askel on kehittää valmennusmenetelmä, jonka avulla löydetyt käytänteet jalkautetaan laajaan käyttöön. Valmennusmenetelmä pilotoidaan syksyllä 2023. Kesällä tai syksyllä 2023 etsimme valmennettavia, jotka haluavat ottaa haltuun kokonaisvaltaisia, visuaalisia ja kehollisia vuorovaikutustaitoja, jotka tuovat etätapaamisiin kipeästi kaivatun ja radikaalin muutoksen.

Kiinnostuitko? Haluatko mukaan?

Haluatko myöhemmin tietää, millaisia etätapaamisia mullistavia käytänteitä löydämme viittomakielisten toimintatavoista? Tai haluatko kenties päästä mukaan ensimmäisten valmennettavien joukkoon?

Kutsumme sinut seuraamaan Mikki kiinni! -hankkeen etenemistä:

• Tilaa Raamin uutiskirje
• Ota yhteyttä Raamin Elinaan.
• Seuraa viestintäämme LinkedInissä aihetunnisteella #mikkikiinni