Kielen oppiminen puhututtaa – erään ravintolan viisi parasta keinoa

Olen parin vuoden ajan kerännyt uutislinkkejä, joissa aiheena on maahanmuuttaneiden työllistyminen Suomessa ja joissa tuodaan esille riittävän kielitaidon puute. Alla muutama esimerkki.

”Pääkaupunkiseudulla avoimiin työpaikkoihin tulevista hakemuksista arviolta jo puolet on sellaisilta työnhakijoilta, jotka eivät puhu suomea.” Ylen uutinen 19.4.2023

”Viranomaiset pitävät marja-alaan käytössä olevia valvontakeinoja riittämättöminä.” Valvontaa vaikeuttavana tekijänä mainitaan yhteisen kielen puuttuminen. Ylen uutinen 18.4.2023

”Kielitaito on merkittävin tekijä, joka jarruttaa ukrainalaisten ja muiden vieraskielisten työllistymistä Suomessa.” Ylen uutinen 12.1.2023

”Vaalitenteissä on väitelty, tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa loppujen lopuksi ollenkaan, mistä Suomeen voi muuttaa ja paljon on puhuttu myös siitä, kuinka hyvää suomen kielen taitoa työelämässä edellytetään.” Ylen uutinen 31.3.2023

Kielimuurista on päästy uusiin näkökulmiin

Keskusteluissa ja median ilmaisussa huomioni kiinnittyy sanoihin kielimuuri ja kielitaidoton, sillä nämä sanat antavat varsin lohduttoman kuvan tilanteesta: yhteistä kieltä ei ole, kommunikointi ei suju. Piste. 

Olen havainnut mielenkiintoisen muutoksen tavoissa, jolla kielitaitoon tai kielen oppimiseen viitataan: yhä useammin uutisissa ja ajankohtaisohjelmien keskustelussa esille nousee joustavampi näkökulma kielitaitoon ja kielen oppimiseen. Kuten viimeisimmässä esimerkissä mainitaan, sujuvan suomen kielen taidon vaatimusta on alettu tarkastella kriittisesti. Ehkä ei olekaan yhtä, täysin sujuvaa, tietyssä ajassa opittua kielitaitoa, jota kannattaa vaatia tehtävässä kuin tehtävässä. Kielitaito voi olla tilanteinen eli riittävä juuri niihin tehtäviin, jotka kaipaavat tekijää. 

Entistä useammin tuodaan esille myös se, miten kieltä oppii arjessa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Media on tuonut esille työnantajia ja työntekijöitä, jotka kertovat arjen todellisesta ihmeestä: kun työsuhde alkoi, kommunikointi ei sujunut kovin hyvin, mutta vuoden päästä yhteinen juttu jo luisti työkavereiden ja jopa asiakkaiden kanssa. 

Erityisen ilahtunut olen ollut kahden kohtalaisen uuden näkökulman tulosta esille:

1. Kielen oppiminen on kaikkien yhteinen projekti: se ei ole pelkästään suomen kieltä oppivan työntekijän tehtävä, vaan ponnistuksessa on mukana koko työyhteisö. Työyhteisön ja erityisesti työnantajan rooli uuden työntekijän kielen oppimistavoitteissa nähdään merkittävänä.

2. Silloinkin, kun yhteistä kieltä ei vielä kovin paljon ole, kommunikointi sujuu kyllä. Yhä useammin uutisissa ja erityisesti haastatteluissa tuodaan esille keinot, joilla ymmärtämistä voidaan mahdollistaa: ammattitaitoisen tulkin käyttäminen, ilmeet ja eleet kommunikoinnin tukena. Jopa rallienglanti on alkanut saada todella positiivisia mainintoja. 

Ravintolayrittäjä otti käyttöön virtuaalisen työkalun

Myös teknologian tuomat mahdollisuudet ymmärtämisen ja kielen oppimisen tukemiseksi on tuotu esille. Google Translator ja muut sovellukset alkavat olla tuttuja jo monille. Itse sain olla mukana rakentamassa virtuaalista ympäristöä kielen oppimisen ja perehdytyksen tueksi. 

Laurae Oy:n Laura Kortelaisen kanssa rakensimme Kexri-hankkeessa pihtiputaalaiselle Takkatupa-ravintolalle virtuaalisen ympäristön. Käytännössä teimme virtuaalisen ympäristön ravintolan keittiöstä, johon sinäkin voit käydä tutustumassa.

Ympäristö rakennettiin kielen oppimisen ja työhön perehdytyksen tueksi, sillä ravintolan yrittäjällä on työvoimapulasta johtuva tarve ja myös oma halu rohkeasti rekrytoida maahanmuuttaneita. Hänelle kielitaito ei ole ollut este, vaan hän on ottanut töihin esimerkiksi ukrainalaisia, joiden suomen kielen taito on ollut alussa kovin heikko. 

Tehdyssä virtuaalisessa keittiössä on sanoja ja avainfraaseja uudelle työntekijälle. Sanat ja fraasit kerättiin niin, että kieli on ihan tavallista, nimenomaan Takkatuvassa käytettyä arjen kieltä. Työmme tuloksena syntyi pihtiputaalaisen ravintolan oma kielipankki, joka sisältää sanoja ja fraaseja, joita uusi työntekijä todennäköisesti kuulee heti ensimmäisenä työviikkona. 

”Sinun perunat taisivat piipata”, yksi virtuaalisen ympäristön avainfraaseista, ei kenties sinulle kuulosta lauseelta, joka kannattaisi ensimmäisenä opettaa maahanmuuttaneille suunnatulla kielikurssilla. Takkatuvan keittiössä se on aivan perusfraasi, joka tarkoittaa, että sinun uuniin laittamasi perunat ovat nyt valmiita, koska uunin merkkiääni piippasi.

Minun tehtäväni kielen oppimisen tuen työkalua rakennettaessa oli kerätä ravintolasta kielellinen aineisto, josta virtuaalisen ympäristön kielipankki rakennettiin. Parasta ravintoloitsijan näkökulmasta oli se, että hänen aikaansa kieliaineiston keräämiseen ei mennyt kuin muutama tunti. Kielipankin yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy Raamin verkkosivuilta.

Aineistoa kerätessä, syntyi sivutuotteena käsitys siitä, miksi juuri tämä yrittäjä on onnistunut poikkeuksellisen hyvin maahanmuuttaneiden rekrytoinnissa ja yhteisen ymmärryksen löytämisessä silloinkin, kun yhteistä kieltä on todella vähän. Kokosin ravintolan työyhteisön ”Ravintolan kiireisen arjen TOP 5”, jonka jätin Takkatupaan lehtisen muodossa. 

Mielenkiintoista on, että nämä viisi konstia kielen oppimisen ja ymmärtämisen tukemiseen ovat täysin linjassa uusimman kielen oppimisen ja monikielisen vuorovaikutuksen tutkimustulosten kanssa.

Ravintolan kiireisen arjen TOP 5 

Nämä viisi konstia kielen oppimisen ja ymmärtämisen tukemisessa sopivat parhaiten ravintolan kiireiseen arkeen:

1. Näytä ja kerro samalla, mitä teet. ”Tule! Näin pilkotaan kurkut salaattiin.” 
2. Käytä sitä kieltä, mitä toinen osaa parhaiten. Vaihda kieltä tilanteen mukaan.
3. Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä. Tutut sanat ja lyhyet lauseet toimivat. 
4. Toista sama asia kahdella, kolmella eri tavalla. 
5. Hyödynnä erilaisia sovelluksia ja Takkatuvan virtuaalista ympäristöä.